Monikemikaaliyliherkkyys

Monikemikaali(yli)herkkyys eli haju-, hajuste- tai tuoksu(yli)herkkyys tai yleinen kemikaaliherkistymä (engl. Multiple Chemical Sensitivity, MCS) on kiistanalainen termi, jossa tavanomaisten kemikaalipitoisuuksien väitetään aiheuttavan neurologisia ja/tai hengityselinten oireita. Johtavat lääketieteelliset järjestöt, kuten American Medical Association, ovat todenneet, ettei kyseessä ole oikea lääketieteellinen sairaus, koska tutkimuksissa ei ole pystytty osoittamaan syy-seuraussuhdetta kemikaalialtistuksen ja monituisten oireiden välillä.^[1] Tilan ajatellaan mahdollisesti johtuvan psyykkisistä tekijöistä eli olevan luonteeltaan psykosomaattista eikä somaattista, koska sen olemassaoloa ei ole kyetty todistamaan niin sanotuilla objektiivisilla mittareilla.^[2][1] Sittemmin on monikemikaaliyliherkkyyden somaattisesta luonteesta kuitenkin saatu jonkin verran tutkimusnäyttöä.^[3]

Monikemikaaliherkkyyden oireina on pidetty esimerkiksi väsymystä, päänsärkyä, pahoinvointia, huimauksen tai pyörrytyksen tunnetta, sydämen tykytystä, nuhaa, nenän tukkoisuutta, silmien ärsytystä, ilman loppumisen tunnetta tai astmaa.^[4][5][6][7] Monikemikaaliyliherkkyyden keuhko-oireet, kuten hengenahdistus ja yskä, muistuttavat astman oireita.^[8] Monikemikaaliyliherkkyys puhkeaa usein home- ja kosteusvauriomikrobialtistuksen jälkeen.^[8][9] Tällöin voidaan puhua myös sisäilmasairaudesta. Hengitysliiton mukaan monikemikaaliherkkyys voi kehittyä joskus myös ilman selvää homesairauttakin.^[10]

Monikemikaaliherkät oireilevat usein poikkeuksellisen ankaralla väsymyksellä ja uupumuksella sekä dramaattisella suorituskyvyn laskulla.^[8] Monikemikaaliherkkyys ei ole psyykkinen sairaus, eikä kyse ole myöskään allergiasta.^[5][6][7]

Hajuja, jotka aiheuttavat oireita tuoksuherkälle ihmiselle, voivat olla esimerkiksi sanomalehden, homeen tai hien haju, kosmetiikassa käytetyt hajusteet tai tupakansavu.^[6] Muita oireita aiheuttavia hajuja voivat olla tunkkainen sisäilma, lakan tai maalin liuottimen, kumin, pakokaasun tai kopiokoneen haju.^[11]

1. ↑ ^{a b} Multiple Chemical Sensitivity Syndrome, Michael K. Magill ja Anthony Suruda, American Family Physician. 1998 58(3):721-728. http://www.aafp.org/afp/1998/0901/p721.html
2. ↑ Das-Munshi, J.; Rubin, G. J.; Wessely, S.: Multiple chemical sensitivities: A systematic review of provocation studies. Journal of Allergy and Clinical Immunology, 2006, 118. vsk, nro 6, s. 1257-1264. The American Academy of Allergy, Asthma & Immunology. doi:10.1016/j.jaci.2006.07.046. (englanniksi)
3. ↑ Matti Hannuksela ja Tari Haahtela. Tuoksuherkkyys on todellista. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2011;127(7):706-11.
4. ↑ Matti Hannuksela: Tuoksuherkkyys. Lääkärikirja Duodecim 24.9.2012
5. ↑ ^{a b} Haahtela 2003, 96-97.
6. ↑ ^{a b c} Hannuksela 2007.^{lähde tarkemmin?}
7. ↑ ^{a b} Hannuksela 2008. Hakupäivä 15.10.2008
8. ↑ ^{a b c} Homesairaat heitteillä - professori: Sosiaaliturvan ulkopuolelle jääviä potilaita valtava määrä, Iltalehti 10.3.2017
9. ↑ W. J. Rea ym. “Effects of toxic exposure to molds and mycotoxins in building-related illnesses,” Archives of Environmental Health, vol. 58, no. 7, s. 399–405, 2004
10. ↑ Kosteusvauriot ja huono sisäilma hengitysliitto.fi. Hengitysliitto. Viitattu 20.3.2016.
11. ↑ Hannuksela 2003, 45.